Maanantai oli matkapäivä, kimppakyytimme ei tullutkaan ja niinpä värjöttelimme Okon kanssa turhaan Ste-Foyn Shellillä 6.30-8.00. Matkaan pääsimme sitten vasta 11.30, Montrélissa kahvit ja sitten bussi Ottawaan. Iltapäivästä majoituimme vanhaan vankilaan rakennettuun hostelliin, Annin ja Jannen näimme vielä heidän kantakuppilassaan illalla.
Tiistaina kiersimme sivilisaatiomuseossa. Museo oli iso ja ihan hieno, Québecin sivilisaatiomuseoon verrattuna enemmän tietoa alkuperäisasukkaista täällä. Museo on itse asiassa Québecin provinssin puolella. Ottawa River/ Rivière des Outaouais jakaa pääkaupungin kahteen osaan, Ontarion Ottawaan ja Québecin Gatineauhun. Koko alue on pitkälti kaksikielinen, kaupungilla kuulee erittäin paljon myös ranskaa. Illalla Anni ja Janne tarjosivat meille mainion aterian kivassa asunnossaan Kent Streetillä.
Keksiviikkona Janne lähti mukaamme sotamuseoon (Anni oli töissään lähetystössä aina päivisin, töissään päivisin - päissään töivisin. hahahah), jonka mittavien kokoelmien parissa kului monta tuntia. Illalla koko porukka pubissa Ottawan yöelämän keskusalueella Byward Marketilla syömässä ja katsomassa Senatorsin ottelua isolta ruudulta.
Torstain ohjelmana oli pyöräretki Gatineaun puistoon. Okon ja Jannen kanssa vuokrasimme pyörät ja suuntasimme joen yli Québecin puolelle. Gatineaun puisto on valtava luonnonpuisto käytännössä keskellä kaupunkia. Vaikka ruska on jo ohi, niin oli maisema puroineen ja kallioineen komeata. Eksyimme pienelle kinttupolulle juuri ennen päämääräämme Pink Lakea (Tämä katupyörillämme suoritettu reilun kolmen kilometrin maasto-osuus sai tietenkin sankaritarinamaisen muodon myöhemmin perjantai-illan hybriksessä kerrottaessa). Pääsimme joka tapauksessa vielä ehjinä takaisin Ottawaan, ja kävimme moikkaamassa Annia lähetystössä. Illalla tapasimme Okon kanssa kaveriani Seania, johon tutustuin kesällä Québecissä. Sean on Calgarysta, mutta opiskelee Ottawassa. Kaverilta ei jutut lopu kesken, ja viihdyttävää oli taasen kuunnella Seanin hitusen ehkä väritettyjäkin, mutta ainakin meneviä tarinoita.
Ja perjantai tuli taaskin. Päivällä suoritimme Okon kanssa junttimoottorimarssin Ottawan Ikeaan (Québecissä ei sellaisia hömpötyksiä ole). Täytimme sinisen kassimme glögillä, pipareilla, daimeilla ja puolukkahillolla ja palasimme Ottawaan. Bussimatka takaisin ruuhkassa kesti tunnin ja neljäkymmentä minuuttia. Mutta sen oli arvoista, nyt on sitten glögiä kämppä täynnä. Illalla olimme Okon kanssa Highlander-skottipubissa syömässä, Anni, Janne sekä Annin harjoittelukaveri Sanna liittyivät seuraamme myöhemmin suurlähetystön halloween-juhlien tyynnyttyä. Hauska illanvietto vielä perjantain ja koko viikon päätteeksi.
Eilen palasimme sitten Québeciin ja normaaliin päiväjärjestykseen, aitoquébeciläiset halloween-juhlat jo heti eilen Sarah'n luona (Kavenin kämmpiksen tyttöystävä). Kivaa oli taas puhua ranskaa viikon tauon jälkeen.
Mutta olipa siis mainio viikko, sukulaisten tapaaminen on aina ihanata, vallankin kun se nyt näissä olosuhteissa on käynyt aika harvinaiseksi herkuksi. Ja Ottawa tuli nähtyä kohtalaisen perusteellisesti, ainakin näin turistiluokituksilla. Virkistävää oli myös kaupungin monikulttuurisuus Québecin kanadanranskalaisuuden vastapainoksi. Ja nyt on taas hyvä fiilis jatkaa opintoja, aika kiireinen loppuvuosi tiedossa, mutta kun tämän reilun kuukauden jaksaa vielä painaa niin sitten onkin joululoma ja kaikkea kivaa (mm. vanhempien ja pikkusiskon vierailu). Ja sitten jo kevät. Aika rientää, tasan 4 kuukautta olen tänään ollut Pohjois-Amerikan mantereella. Paljon on tullut nähtyä, mutta paljon on vielä myös näkemättä, joten antaa homman jatkua vaan. Kiitos kaikille kaikista kivoista kommenteista taas, on kiva saada välähdyksiä teidän syksystänne kun tämä rustaaminen muuten on niin yhdensuuntaista. Ensimmäinen marraskuuta, olkoon tämä hyvä kuu kaikille!
Kuvat: niin dorka olen, etten ottanut yhtään kuvaa koko meidän porukastamme Ottawassa. Harmittaa vietävästi, mutta tässä nyt korvaukseksi pari muuta fotoa.
1. Parliament Hill, Colline du Parlement, liittovaltion poliittinen keskus Gatineaun puolelta kuvattuna.
2. Tuonne metsän keskelle me pyörämme ohjasimme pienen epäröinnin jälkeen.
3. Kanadalaista rämettä.
4. Pink Lake Gatineaun puistossa.



Kiitos mainiosta viikosta kummallekin O:lle! Hauskaa piisasi, niin kulttuurin kuin erämaavaelluksin sarallakin. Ensi viikolla joutuu todennäköisesti keskittymään paljon tylsempiin juttuihin, mutta kenties joulun tienoolla taas hassutellaan lisää.
VastaaPoistaSmall chaps, but immensly strong...
Jepjep, kiitos minunkin puolestani sulle ja Okolle käynnistä täällä enklanninkiälisel pualel! Olipas mainiota, vaikka vähän univelkaa kertyikin... Nähdään seuraavan kerran toivottavasti Québecissä! Tsemppiä taas kouluhommiin sun muihin. Täältä tähän.
VastaaPoistaKiitoshan kuuluu teille, kun huolehditte meistä ja kierrätitte ympäriinsä! Tervetuloa vaan Québeciin sitten vastavierailulle, vaikka sitten tonttuilemaan! Tsemppiä myös teille sinne töihinne ja pesukoneen korjaamiseen!
VastaaPoistaHauskaa, että toivotit hyvää marraskuuta kaikille - täällä nimittäin aurinko paistaa ja vieläkin on vähän ruskaa, ei siis vielä ollenkaan toivotonta. Ja hauskaa, että oli hauskaa Ottawassa - mitä en kyllä oikeasti edes yhtään epäillyt. Miksi järvi on pinkki?
VastaaPoistaRämekuva on erityisen vaikuttava, suomalaisen kaamoskansan marraskuiselle sielulle sopiva! Ei vaiskaan, niin kuin Päivi todisti, meille on nyt aurinko naureskellut siniseltä taivaalta muutaman päivän ajan. Olipas kivalta kuulostava serkustapaaminen Ottawassa - siellä mantereellahan kaikki tuppaavat olla "cousins", joten Janne ja Okko included;) Hyvää marraskuuta itsellesikin, Otu! Vuke-kummitätsä
VastaaPoistaterveiset syksyisestä turusta, jossa ensimmäiset lumihiutaleet nähtiin perjantai-iltana! tosin eivät edes maahan asti kestäneet. viikonloppuna vietettiin jo perinteeksi noussutta TyTy:ä, eli Laura ja Hanna oli täällä tyttöjen tylliviikonlopussa :)
VastaaPoistahauska lukea taas uusista seikkailuista, varsinkin kun on jo ottawa-konkari (??!!??) ja tuntee jotenkuten quebecin ka Montrealinkin!
Hyvä että sielläkin on aurinkoista, täällä myös nyt taas vaihteeksi. Muuten täällä on kyllä melkein yhtä pimeätä kun Suomessa, aamut sentään selkeästi valoisampia. Hahaa, wikipedia tiesi järven nimen etymologian. Nimi tulee irlantilaisesta Pink:in perheestä joka perusti farmin alueelle vuonna 1826. siinä järvessä on joku sellainen homma, että vesi on kerrostunut sillai jänskästi että eri kerrokset ei ikinä sekotu keskenään. mutta ei se siitä pinkkiä tee vaan jännän vihreän.
VastaaPoistaJaa, olisko se sit se Pink Floyd - simmone ainaki on! Vai Pink Fluid? :-D
VastaaPoistavoi ei, äiti goes crazy blogin kommenttiosastolla!
VastaaPoistaHuoh, Gatineaun puisto on varmasti ollut mahtava kokemus! Täällä on vaan tarvottu tuhannetta kertaa Teijon luonnonsuojelualueella kuin parhaimmassakin talven ihmemaassa! terkuin, jokseenkin perässä laahaava kommenttiraitailija
VastaaPoista